Sarita Runeberg

Sarita Runebergin johtama Maria 01 on Pohjoismaiden suurin startup-kampus ja yksi Euroopan johtavista startup-yhteisöistä. Hän yhdistää startupit, sijoittajat, yrityskumppanit ja julkisen sektorin toimijat luodakseen seuraavan sukupolven vaikuttavia yritystarinoita.

Saritalla on yli kymmenen vuoden kokemus kansainvälisten teknologiayritysten skaalaamisesta. Hän on johtanut kasvustrategioita, avannut uusia markkinoita ja rakentanut menestyviä tiimejä. Aiemmin hän toimi Reaktorilla liiketoimintajohtajana, rakentaen yhtiön peliliiketoiminnan ja outbound -myyntitoiminnot. Smartlyssa hän oli keskeisessä roolissa lähes alusta alkaen ja aina skaalausvaiheeseen saakka. Sarita avasi espanjan- ja portugalinkieliset markkinat, perusti Madridin-toimiston, rakensi paikallisen tiimin ja varmisti merkittävät enterprise-asiakkuudet, tehden alueesta yhden yrityksen nopeimmin kasvavista markkinoista.

Sarita tunnetaan strategisen vision ja käytännön toteutuksen yhdistämisestä. Hän on intohimoinen yrittäjyyden, monimuotoisuuden ja inkluusion puolestapuhuja startup-ekosysteemissä.

Maria 01 on yksi Euroopan johtavista startup-kampuksista. Maria 01:n yhteisöön kuuluu varhaisen vaiheen kasvuyrityksiä, arvostettuja pääomasijoittajia sekä kansainvälisiä sijoittajia ja suuryrityksiä, joilla on vahva jalansija teknologian saralla. Maria 01 on yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon yritys, joka on perustettu vuonna 2016 Helsingin keskustassa sijaitsevaan vanhaan sairaalarakennukseen. Yrityksen omistavat Startup-säätiö, Helsingin uusyrityskeskus ja Helsingin kaupunki. Yhteisön jäsenistöön kuuluu vuosittain noin 250 startupia, 28 kumppaniyritystä, 30 ekosysteemiä tukevaa yritystä sekä 32 kotimaista tai kansainvälistä sijoittajayhteisöä—kaikkiaan noin 2000 henkeä.

Esimerkkiaiheita

Startup-ajattelu yritysten innovaatioiden ja kasvun ajurina

Kuinka vakiintuneet yritykset voivat hyödyntää startup-ajattelua vauhdittaakseen innovaatioita ja kasvua — sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä startupien kanssa omalla toimialallaan. Menestyneet yritykset ovat usein onnistuneet sytyttämään sisäisen yrittäjyyden omaksumalla startup-maailmalle tyypilliset toimintatavat: kokeilukulttuurin sekä ketterän ja asiakaskeskeisen kehittämisen.

Tämä ei ole vain innovaatioiden vauhdittamista, vaan myös keino vahvistaa yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeistä on, miten startup-ajattelu juurrutetaan osaksi arjen toimintaa — ei erillisiksi kokeiluiksi, vaan strategiseksi ja jatkuvaksi kyvykkyydeksi.

Johtaminen ja startup-kulttuuri

Mikä erottaa nopeasti kasvavat startupit muista? Vastaus löytyy usein kulttuurista — tavasta ajatella, toimia ja johtaa. Menestyneet startupit rakentavat ympäristöjä, joissa uteliaisuus, kokeilu ja jatkuva oppiminen ovat keskeinen osa toimintaa.

Parhaimmillaan kulttuuri synnyttää aitoa omistajuutta: ihmiset eivät vain tee työtään, vaan rakentavat yhdessä jotain merkityksellistä. Aktiivinen omistajuus — niin tiimitasolla kuin sijoittajien ja hallitustyöskentelynkin kautta — tukee tätä kehitystä ja ohjaa yritystä tekemään rohkeita, pitkäjänteisiä päätöksiä. Kun sitoutuneet tiimit, kokeilukulttuuri ja vahva johtajuus yhdistyvät, syntyy organisaatioita, jotka eivät ainoastaan reagoi muutokseen vaan luovat sitä.

Tulevaisuuden ratkaisut — startupit muutoksen ajureina

Mitä startupit rakentavat tänään — ja mitä ongelmia ne ratkaisevat huomenna? Startup-kenttä toimii etulinjassa tunnistaen nousevia teknologioita ja muutosvoimia, jotka tulevat muokkaamaan kokonaisia toimialoja.

Tekoäly, deep tech ja uudet digitaaliset ratkaisut eivät ainoastaan synnytä uusia liiketoimintamalleja, vaan muuttavat  perustavanlaatuisesti myös työn tekemistä ja osaamisvaatimuksia. Mitkä sektorit ovat nousemassa — ja mihin suuntaan markkinat kehittyvät? Startupit näyttävät suuntaa kehittämällä ratkaisuja, jotka vastaavat tulevaisuuden keskeisiin haasteisiin ja rakentavat samalla pohjaa seuraavan sukupolven yrityksille.

Samalla on olennaista tarkastella Suomen asemaa tässä muutoksessa: mitkä ovat suomalaisen yrityskentän vahvuudet ja heikkoudet, ja millä sektoreilla olemme jo Euroopan kärjessä? Missä meillä on selkeä kilpailuetu — ja missä taas kasvun esteitä?