Suomalaisen työelämän väitetään olevan kriisissä. Väitä on toki raflaava, mutta siihen on helppo yhtyä. Tuottavuus laahaa ja neljännes työvoimasta kärsii vähintään lievästä uupumuksesta. Kaksi ja puoli prosenttia taas ovat jo vakavasti uupuneita. Ei tässä varsinaisesti aihetta juhlaan ole!

Siellä missä on ongelmia, on onneksi myös ratkaisuja. Organisaatiopsykologina olen onnellisessa asemassa, sillä pääsen näkemään läheltä, kun tällaisia ratkaisuja otetaan käyttöön. Tässä tekstissä haluan esitellä yhden näistä ratkaisuista. Sellaisen, josta maailmalla on kohistu jo tovi, ja joka viimein alkaa nousemaan keskustelun aiheeksi myös Suomessa.

Kyseessä on teema, jota voimme kutsua vaikkapa inhimilliseksi tuottavuudeksi. Se pitää sisällään kokoelman toimintatapoja, joiden avulla voimme saman aikaisesti nostaa sekä tiimien ja organisaatioiden tuottavuutta, että parantaa henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Aiheeseen liittyen minulla on sekä hyviä, että huonoja uutisia: Hyvä uutinen on se, että tällaisia keinoja tosiaan on. Tämä on hyvä juttu, sillä varsinkin modernissa tietotyössä hyvinvoiva henkilöstö on edellytys korkealle tuottavuudelle. Kauas ovat jääneet ajat, jolloin piiskan kovempi heiluttaminen lisäsi tuottavuutta. Moderni työ on keskimäärin liian kompleksista ja luovuutta vaativaa, jotta se piiskalla paranisi.

Huonojakin uutisia on. Inhimillisen tuottavuuden keinovalikoima ei sisällä paljoakaan”nopeasti vaikuttavia lääkkeitä”. Ei ole realistista odottaa, että pienillä muutoksilla saataisiin organisaation tuottavuus kasvuun ja esimerkiksi sairaspoissaoloja tai matalaa työhön sitoutumista vähennetyksi.

Päinvastoin, inhimillinen tuottavuus edellyttää tiimeiltä ja organisaatioilta sitoutumista. Ei erityisen kohtuutonta sitoutumista, mutta sitoutumista joka tapauksessa. Jo vuodessa saa aikaan paljon, mutta yksi kvartaali on yleensä osoittautunut aivan liian pieneksi ajaksi luoda todellista, pitkäkestoista muutosta.

Psykologisen turvallisuuden merkitys

En halua, että tämä teksti jää vain epämääräiseksi ylätason puheeksi. Siksi haluan esitellä aiheen, joka on tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta erityisen keskeinen. Erityisesti tämä pätee niillä aloilla ja niissä työtehtävissä, joissa ollaan tekemisissä monimutkaisten aiheiden kanssa, sekä niissä, joissa innovaatioilla ja luovuudella on merkittävä rooli. Kyseinen aihe on ilmiö nimeltä ”psykologinen turvallisuus”.

No, mitä tämä hieno psykologinen turvallisuus oikein on, ja miksi se on niin tärkeää? Toisin kuin moni termin ensi kertaa kuullessaan luuleen, niin ei, kyse ei ole turvallisista tiloista. Sen sijaan kyse on organisaatiopsykologisesta muuttujasta, jolla kuvataan tiimin jäsenten kokemusta siitä, että työtiimissä on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että uskallamme ilmaista omia ajatuksiamme, ideoita, huolia, toiveita, pelkoja, varoituksia ja kehitysehdotuksia. Se tarkoittaa kokemusta siitä, että ajatustemme ilmaisemisesta ei seuraa meille mitään ikäviä seuraamuksia tai rangaistuksia.

Miksi psykologisen turvallisuuden lisääminen toimii?

Henkilöstön itseilmaisun määrän lisääminen on tärkeää siksi, että varsinkin monimutkaisessa ja luovassa työssä vuorovaikutuksen määrällä ja laadulla on suuri merkitys. Vuorovaikutusta pitää olla riittävästi, sen pitää olla sisällöltää monipuolista ja sen pitää tapahtua oikea-aikaisesti, jotta työ luistaa tehokkaasti.

Jos joku varoo liikaa puheitaan, välttelee esittelemästä ideoitaan tai ei nosta esimerkiksi huoliaan ajoissa esille, työ vaikeutuu. Joillain aloilla, kuten esimerkiksi sairaalaympäristöissä tai raskaassa teollisuudessa, suunsa väärä-aikainen kiinnipitäminen johtaa valitettavasti välillä jopa hengenmenetyksiin.

Ihminen on kuitenkin sosiaalisesti varsin herkkä olento. Herkäksi sanomalla en tarkoita väheksyä, vaan tuoda esiin sen, että olemme luonnostamme varsin varovaisia siinä, miten ja milloin itseämme ilmaisemme. Jos meillä on vähääkään epävarma olo, niin pidämme mieluummin suumme kiinni. Se on yksilön näkökulmasta järkevää. Eipä tule ainakaan itsellemme epätoivottuja seuraamuksia!

Valitettavasti tiimin tai yksikön tuottavuuden tai yhteishengen näkökulmasta tämä on lähtökohtaisesti haitallista. Joukko toimii tehokkaimmin silloin, kun se pelaa yhteen. Silloin, kun yksittäisistä tekijöistä tulee tiimi. Tällöin käyttöön saadaan paitsi yksilöiden kyvyt, myös niistä syntyvät synergia-edut. Kokonaisuudesta tulee enemmän kuin osiensa summa.

Psykologisesti turvallisen kulttuurin rakentaminen

Mitä ”psykologisesti turvallisen kulttuurin” luominen tiimin sisälle sitten edellyttää? Ainakin näitä asioita:

1. Julkilausuttu päätös siitä, että tällaista lähdetään tavoittelemaan. Psykologisesti turvallinen kulttuuri ei synny itsestään tai vahingossa.

2. Lupa puhua kaikesta, myös niistä vaikeistakin asioista. Niin kauan, kun tiimissä on tabuja, joiden ympärillä hipsitään varpaisillaan, tulee tietty määrä vuorovaikutusta jäämään toteutumatta. Ihmiset tulevat suojelemaan selustaansa. Kaikesta pitää saada puhua, mutta on osattava puhua muita arvostavasti ja kunnioittavasti.

3. Haastavien keskinäissuhteiden selvittäminen. Niin pitkään, kuin osa tiimin jäsenistä on keskenään avoimesti tai salaa riidoissa, vapautunutta ja tehokasta vuorovaikutusta on turha odottaa. Riidat on selvitettävä ja uudesta alusta on sovittava. Tähän saatetaan tarvita työyhteisösovittelijaa, sillä omin voimin nämä eivät aina onnistu.

4. Myönteisen kohtaamisen kulttuurin luominen. Kun tiimin jäsenet ilmaisevat itseään, se on toivotettava tervetulleeksi ja siitä on palkittava. Jos vastaanotto itsensä ilmaisuun taas on kielteinen tai liiallisen kriittinen, ihminen oppii kyllä nopeasti, että parempi vain olla jatkossakin hiljaa.

5. Säännöistä sopiminen, tietenkin yhteistuumin. Jokaisessa yhteisössä on raamit, joiden puitteissa on tärkeää toimia. Jos näitä raameja ei edes tunneta, ei voida olla varmoja, mikä on OK ja mikä taas ei. Yllättävän monessa suomalaisessa työyhteisössä ei ole koskaan käyty yhtäkään kokonaisvaltaista sääntökeskustelua. Liian epämääräiset säännöt ja rajat luovat epävarmuutta.

Aiheesta löytyy nykyään yhä enemmän niin akateemista tutkimusta, kuin arkista, kokemuspohjaistakin tietoa. Vaihtoehtoisesti voit myös tilata minut tilaisuuteenne puhumaan tai kouluttamaan.

Tapaamisiin!

Ystävällisin terveisin,

Jevgeni Nietosniitty

Ensimmäisessä jaksossa vieraana näyttelijä Elias Salonen. Elias kertoo millaista on supersuositun näyttelijän arki, mitä raideriin kuuluu ja miltä tulevaisuus näyttää. Houstina toimii Jasmine Pajari.

Katso jakso Spotifyista: K1 J1: Vieraana Elias Salonen – Backstage Pod – viihdemaailman kulisseissa | Podcast on Spotify

Tai YouTubesta: BACKSTAGE POD – Elias Salonen

Backstage Pod on Jasmine Pajarin luotsaama rento ja mukaansatempaava podcast, jossa viihdealan tähdet kertovat urastaan, keikkailusta ja elämästään – juuri siellä, missä arki ja työt kohtaavat.

Bäkkärillä puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä, fiilistellään uran huippuhetkiä, jaetaan rehellisiä tarinoita ja nauretaan vedet silmissä.

Tämä on viihdealan kulissien takainen kohtaamispaikka, jossa keskustelu soljuu yhtä rennosti kuin bäkkärillä kuuluukin!

Kauden ensimmäisessä jaksossa vierailee suurenmoinen Elias Salonen!

Backstage Podia voit kuunnella Spotifyista ja Youtubesta.

Mikä on sun tärkein työkalu ja miksi se on ääni?

Uskallan väittää, että ääni on tärkein työkalumme. Parasta on, että se kulkee aina mukanamme. Osa meistä vaikuttaa äänellään, osa myy äänellään ja osa johtaa äänellään. Taito saada suu auki tärkeissä tilanteissa vaatii rohkeutta. Oletko sinä saanut tarvittaessa sanottua vastaan, myytyä ideasi tai vakuutettua kuulijasi aina kun tahdot? En minäkään. Tämä kuitenkin on taito, jota voi harjoitella!

Parempia Tuloksia

Äänen avulla voit vaikuttaa ympäristöösi ja ihmisiin ympärilläsi. Selkeä ja itsevarma ääni parantaa viestintää, lisätä luottamusta ja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi tehokkaammin. Olipa kyseessä esitelmä, asiakastapaaminen tai tiimipalaveri, vaikutat äänellä. Pahimmillaan heikon äänenkäytön vuoksi sinua ei ymmärretä, sinut ymmärretään väärin tai sinuun ei uskota. Hyvä ääni tukee tavoitteellista tekemistä!

Korkeampaa viihtyvyyttä

Hyvin hallittu ääni lisää työviihtyvyyttä. Kun tunnet olosi itsevarmaksi ja osaat käyttää ääntäsi oikein, aika töissä kuluu siivillä. Tämä heijastuu myös ympärilläsi oleviin ihmisiin, luoden positiivisen ja inspiroivan ilmapiirin. Viestinnän tulee olla selkeää ja parhaimmillaan äänikontaktien myötä ilmapiiri inspiroi ja motivoi turvallisesti! Mieti kuinka monella eri äänellä tai äänen painolla voit huikata ”moi” työpaikalla!

Nautinnollisempi arki

Ääni on enemmänkin kuin vain työkalu. Ääni on instrumentti myös arjessa kotona. Hyvä äänenkäyttö parantaa ihmissuhteita, keventää konflikteja ja auttaa jaksamaan. Kun opit huoltamaan ääntäsi, tunnet äänesi riittävän ja muodostat käsityksen omasta äänestäsi. Silloin äänellä leikkiminen, myyminen, johtaminen ja esiintyminen jännittää vähemmän ja innostaa enemmän!

Kuuntele Eeron Vaikuta Äänellä -podcastia Spotifyssä osoitteessa https://open.spotify.com/show/4U8eCbVDvcwMcvXtRPaNoW ja kuule kuinka eri ammattilaiset käyttävät ääntään omissa askareissaan. Kun teidän on aika saada suu yhdessä auki ja vaalia yrityksenne ääntä, tilaa Eero puhumaan, juontamaan tai valmentamaan! Yhdistelmäkin onnistuu!

Vaikuta Äänellä.

Tutustu Eeron puhujaprofiiliin tarkemmin  tästä

Oletko koskaan miettinyt, mistä työkulttuuri syntyy? Se syntyy joukosta erilaisia ihmisiä, jotka koettavat parhaansa mukaan aistia yhteisön hienovaraisia signaaleja ja kirjoittamattomia sääntöjä aiempien elämänkokemustensa pohjalta.

Jokainen meistä tuo uuteen yhteisöön mukanaan yksilöllisen kokoelman kokemuksia vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Näitä kokemuksia on kertynyt lapsuuden perheestä, sukulaisista, kouluvuosilta, aiemmista työpaikoista, kaveripiireistä, harrastusjoukkueista – ja osalla myös armeijasta. Koska jokainen yhteisö ja sen kulttuuri on ainutlaatuinen, olemme lähtökohtaisesti aina uuden yhteisön ja siihen sopeutumisen äärellä suhteellisen hukassa.

Sopeutuva ei välttämättä ole onnellinen

Kun mietin omaa työuraani nuorempana ja innokkaana tekijänä, huomaan nyt, että sukelsin uusiin työyhteisöihin aina täysin ”takki auki” ja alttiina vaikutteille. Olen aina ollut hyvä sopeutumaan monenlaisiin yhteisöihin – joskus jopa omien rajojeni kustannuksella. Halusin kovasti miellyttää ja kuulua joukkoon. Usein se tarkoitti itseni unohtamista ja taipumista mutkalle, joka ei tuntunut hyvältä, mutta jonka koin äärimmäisen tarpeelliseksi (tai niin silloin ajattelin).

Itsetuntemuksesta ei nuorella Sannalla ollut tietoakaan! Menin helposti massan mukana ja kopioin muiden ajatuksia ja käytösmalleja, koska ajattelin, että niin kuuluu tehdä ja että siten työelämässä pärjää. En uskaltanut olla oma itseni. En suosittele kokeilemaan – ihminen, joka hukkaa itsensä ja yrittää esittää jotain muuta kuin on, uupuu nopeasti. Itse olin ensimmäiset 12 vuotta eli lähes koko palkkatyöurani tiedostamattani uupunut.

Samalla omat vahvuuteni ja ainutlaatuinen osaamiseni ja luovuuteni jäivät täysin käyttämättä!

Kompassina itsetuntemus ja arvot

Nyt valmentajana tiedän, että se, miten tulemme toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ei saisi olla sattumanvaraista. Meillä jokaisella on vastuu ja velvollisuus luoda mahdollisimman hyvä suhde niihin ihmisiin, joiden kanssa työskentelemme ja olemme tekemisissä.

On helpompi luoda aito yhteys toiseen ihmiseen, kun on sinut itsensä kanssa. Elämänkokemus on opettanut meille paljon hyvää, mutta ihan jokainen on kohdannut myös vastoinkäymisiä. Pettymyksiä ja pieniä psyyken haavoja matkan varrella ei voi välttää kukaan. Huomaatko, miten ne vaikuttavat kykyysi kohdata toinen ihminen?

Itsetuntemuksen kasvu ja omien arvojen kirkastaminen ovat tehneet elämästäni suoraan sanottuna ihanan helppoa. En enää ajelehdi virran mukana mihin sattuu, vaan tiedän, mitä tahdon ja tarvitsen – enkä pelkää sanoa sitä ääneen. Jatkuva itsensä mutkalle vääntäminen ei muutenkaan olisi enää terveellistä näin viisikymppisenä😊

Rohkeus lähtee siitä, että uskaltaa olla haavoittuva

Jos jokainen meistä päättäisi olla töissä rohkeasti oma itsensä, omat arvonsa tuntien ja toiset välittävästi ja rehellisesti kohdaten, väitän, että kaikilla olisi paljon parempi olla. Konflikteja olisi vähemmän, ja työn ilo toisi mukanaan sellaista tehokkuutta, josta johtoporras voi nykyään vain uneksia.

Rohkeus ei tarkoita sitä, että sanoo asiat tylysti suoraan, vaan sitä, että uskaltaa olla rehellinen, mutta samalla lempeä ja huomaavainen.

• Rohkea laittaa itsensä likoon eikä pelkää näyttää haavoittuvuuttaan.
• Rohkeutta on olla eri mieltä enemmistön kanssa ja sanoa se jämäkästi ääneen.
• Rohkea luo keskustelua eikä hymistele mukana.
• Rohkea ei koskaan puhu selän takana sitä, minkä joku ansaitsisi kuulla kasvokkain.
• Rohkeutta on hassutella, heittäytyä, ideoida isosti ja päästää sisäinen lapsensa esiin.
• Rohkeutta on olla aito oma itsensä – vaikka joku saattaisi ihmetellä, arvostella, vähätellä tai jopa nauraa. Rohkea ottaa sen riskin.

Niin miten se oli – uskallatko sinä jo olla töissä rohkein versio itsestäsi?

Lue lisää Sannan puhujaprofiilista tästä

Tai tilaa Sanna puhujaksi tilaisuuteenne tästä

Totta se on kiertelemättä ja kaartelematta – meillä on astunut tai astumassa työelämään nuori sukupolvi, joka ei tyydy mihin tahansa johtamiseen tai valmiiksi annettuihin toimintatapoihin. Näin on osaltaan siksi, että ollaan totuttu maailmankuvaan, jossa yksilökeskeisyys sekä tietynlainen kaikkivoipaisuuden ja menestyksen illuusio kukoistavat. Samanaikaisesti, yllättävää ehkä, koetaan kuitenkin epämääräisyyttä ja jonkinlaista elämän kaoottisuutta, koska elämästä puuttuu ennakoitavuutta ja struktuureja.

Tässä olemmekin mielenkiintoisen kysymyksen äärellä: eri näkemykset, taustat, toiveet ja realiteetit huomioon ottaen kuinka voimme kehittää työelämää, organisaatioita ja johtajuutta suuntaan, jossa nuori sukupolvi kokee ne tarpeeksi mielekkäiksi, houkutteleviksi sekä merkityksellisiksi?

Yhteiskuntana meidän on tärkeä pysähtyä miettimään sitä tosiasiaa, että tämän päivän nuoret siis oikeasti saattavat jopa miettiä sitä, että houkutteleeko töihin meno, jos töihin kulutettu aika on pois muusta ”kivemmasta” elämästä. Eli ei ole siis mikään automaattinen ajatus, että totta kai töihin ja työelämään on mielekästä mennä osallistumaan. Työelämä voi myös tuntua pelottavalta: miten siellä pärjää ja jaksaa? Tämäkin on ihan luonnollinen syy jännitykselle ja epävarmuudelle.

Siksi nuoria tyyppejä työllistäviä työnantajia tulisikin kiinnostaa, miten ylipäätään varmistamme tulevaisuuden työvoiman sekä miten voimme auttaa työelämän nuorta sukupolvea toteuttamaan itseään mielekkäässä työssä. Olisi nimittäin hurjan tärkeää auttaa nuoria näkemään työn niin, että se motivoisi, ja tulisi tunne siitä, että jokainen voisi antaa panoksensa työelämään sekä yhteiskuntaan ennen kaikkea luoden hyvää elämää yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla.

Helppoja kikkakolmosia ei ole näin suuren asian taklaamiseen saatavilla, mutta seuraavia fundamentaalisia näkökulmia kannattaa pohtia, kun halutaan motivoida nuoria työntekijöitä.

1. Työn kokonaisuuden, tarkoituksen ja kontekstin hahmotus ─ Miksi töissä ollaan? Eli niin sanotusti ”mikä homma”?
2. Työn fiksu annostelu ja tunnistaminen ─ Mikä on milloinkin sopiva määrä työtä? Miten työn houkuttelevuus kilpailee vapaa-aikaa vastaan?
3. Yksilön työpanoksen ja työn sisällön linkittäminen osaksi isoa kokonaisuutta ja organisaation tavoitetilaa ─ Ymmärretäänkö asioiden väliset systemaattiset yhteydet?
4. Ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokyvyssä tukeminen ─ Kuinka tehdä oikeita valintoja ja entä miten päästään eteenpäin väärän valinnan sattuessa?
5. Elämänhallinnassa tukeminen ─ Miten työn parissa syntyneet hyvät oivallukset palvelevat muutakin elämää ja luovat hyvinvoivempaa arkea?

Organisaatioiden täytyy tunnistaa yhdessä nuorten työntekijöiden kanssa, millainen työ ja mikä määrä työtä auttaa eteenpäin elämässä, mutta mikä ei kuitenkaan vie kaikkia voimia. Eli olla tällä lailla lempeitä ja ymmärtäväisiä nuoria kohtaan. Yhtä lailla tulee harjoittaa nuoren kanssa sopivin annoksin työelämän kestävyyskuntoa – eli sitä, miten siedetään myös epämukavuutta, normaalia rutiininomaisuutta, tylsyyttäkin, jopa pettymyksiä, ja huomataan silti, että hauskuus ei häviäkään elämästä.

Tärkein pyrkimys on, että työnteosta saadaan sellaista, että työ olisi aina, lähes poikkeuksetta, houkuttelevin ratkaisu ihmisen ”leijonan osan” ajankäytölle tässä yhteiskunnassa, toki kukin rahkeidensa mukaan. Elämä ja työelämä ei ole aina helppoa. Mutta voimmeko luoda todellisuutta, jossa yksilön ja yhteisön tavoitteet tuntuvat ihan jopa saavutettavilta hallitsemattoman kaaoksen sekä epämääräisyyden sijaan?

Minä, Henrietta, autan organisaatioita pähkäilemään ja työstämään yllä läpikäytyjä teemoja. Pähkinänkuoressa sanottuna, autan organisaatioita johtamaan nuoria työntekijöitä tuottavammin ja menestyksekkäämmin! Olen nuoren sukupolven johtajuuden sanansaattaja ja rohkeasti mukana rakentamassa työnantajabrändejä, jotka ovat veto- ja pitovoimaisia nuoren sukupolven näkökulmasta.

Tarvitaanko teilläkin jeesiä nuoren sukupolven ajatuksenjuoksun tavoittamiseen? Riennän oitis apuun!

Voit lukea lisää puhujaprofiilistani tästä.

Ja verkkosivuihini tutustumaan pääset täältä.

Ääni on yksi voimakkaimmista viestinnän välineistä. Sen sävy, voimakkuus ja selkeys vaikuttavat suoraan siihen, millaisen vaikutelman teemme muihin – työssä, sosiaalisissa tilanteissa ja esiintymistilanteissa. Ääni voi viestiä itsevarmuutta ja asiantuntemusta, mutta myös väsymystä, epävarmuutta tai stressiä.

Harva kuitenkaan ajattelee ääntään ennen kuin sen kanssa ilmenee ongelmia. Käheys, äänen väsymys ja voimattomuus ovat tuttuja monille, erityisesti niille, joiden työssä puhuminen on keskeisessä roolissa. Tutkimusten mukaan jopa 30 % ihmisistä kohtaa elämänsä aikana merkittäviä ääniongelmia, ja esimerkiksi pitkittynyt käheys voi johtaa jopa sairauspoissaoloihin.

Mutta tiesitkö, että ääntä voi huoltaa samalla tavalla kuin kehoa?

Miksi äänenhuolto kannattaa?

Äänenkäyttöä voi verrata fyysiseen harjoitteluun. Ilman huoltoa lihakset väsyvät ja suorituskyky heikkenee – ja sama pätee äänihuuliin ja puhe-elimistöön. Jos ääntä käytetään päivittäin ilman huolenpitoa, se altistuu rasitukselle ja ongelmille, jotka voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa jopa työkykyyn.

Hyvin huollettu ääni:

✔ kestää pidempään ilman väsymistä
✔ on voimakkaampi ja selkeämpi
✔ helpottaa vaikuttavaa ja vakuuttavaa viestintää
✔ vähentää kurkun ärsytystä ja äänen epämiellyttäviä tuntemuksia

Monille ääni on työväline, jota käytetään huomaamatta – asiakaspalvelussa, myynnissä, koulutuksissa, esiintymisessä ja jopa palavereissa. Mutta entä jos ääni ei enää toimisikaan? Miten se vaikuttaisi työhön ja jaksamiseen?

Äänenhuollon kolme tärkeintä näkökulmaa

Äänenkäyttöä ja sen kehittämistä kannattaa lähestyä kokonaisvaltaisesti. Ääni ei ole pelkästään fyysinen ilmiö, vaan se syntyy kehon, mielen ja toiminnallisten harjoitteiden yhteistyöstä.

1️⃣ Anatomia ja fysiologia – Mitä äänessä tapahtuu ja miten sen voi oppia hallitsemaan?

Jos et ymmärrä äänen toiminnan perusteita, voi olla vaikea tietää, mitä teet väärin. Päättömät harjoitukset eivät auta – on tärkeää ymmärtää, miten ääni syntyy ja millä tekniikoilla sitä voi kehittää.
Äänenhuollossa ei tarvitse syventyä monimutkaisiin lääketieteellisiin yksityiskohtiin, mutta perusymmärrys auttaa. Kun tiedät, miten ääni muodostuu, voit vaikuttaa sen kestävyyteen ja hallintaan.

2️⃣ Täsmäharjoitteet – Pienillä muutoksilla iso vaikutus

Tyypillisimpiä äänenkäytön haasteita ovat käheys, katkeilu, narina, voimistamisen vaikeus ja kurkunpään epämukavat tuntemukset. Oikeilla harjoitteilla ääntä voi kehittää tehokkaasti ja turvallisesti – ja usein jo muutaman minuutin päivittäinen harjoittelu tekee merkittävän eron.
Tärkeintä on löytää juuri ne harjoitukset, jotka vastaavat omaan äänenkäytön haasteeseen. Kun harjoittelun pohjana on ymmärrys äänen toiminnasta, kehitys on nopeampaa ja tulokset pysyvämpiä.

3️⃣ Mieli ja tunteet – Miten henkinen puoli vaikuttaa ääneen?

Ääni ja mieli ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi jännitys voi tehdä äänestä heikomman tai kireämmän, ja kiireinen tai stressaava elämäntilanne voi vaikuttaa äänen kestävyyteen. Monet ovat huomanneet, että ääni “katkeaa” juuri silloin, kun pitäisi puhua tärkeässä tilanteessa.
Kun opimme tunnistamaan ja vapauttamaan näitä lukkoja, myös ääni pääsee virtaamaan vapaammin. Tämä tuo itsevarmuutta, parantaa esiintymistä ja auttaa vuorovaikutuksessa.

Ääni – voimavara, jota kannattaa vaalia

Työpaikoilla panostetaan usein fyysiseen hyvinvointiin, mutta ääni jää helposti taka-alalle. Kuitenkin hyvin toimiva ääni vaikuttaa suoraan työssä jaksamiseen, tehokkuuteen ja työyhteisön vuorovaikutukseen.

Olisiko nyt oikea hetki pysähtyä miettimään, miten ääntä voisi käyttää ja huoltaa paremmin – niin työssä kuin vapaa-ajallakin?

Noora Laitinen on äänenkäytön monipuolinen ammattilainen. Hän luennoi ja kouluttaa äänenhuollosta, äänenkäytöstä ja esiintymisestä osallistavasti ja rennolla otteella. Hän on saanut kiitosta siitä, miten ääni – tuo hyvinkin abstrakti asia – on saatu niin konkreettisesti ymmärrettäväksi asiaksi. 

Kukaan ei myöskään lähde työpajoista tyhjin käsin, vaan mukaan saa konkreettisia ja helppoja harjoitteita, jotka on helppo viedä mukanaan arkeen.

Lue Noora Laitisen puhujaprofiiliista tästä

Tutustu Akseli Aholan puhujaprofiiliin tästä

Lue lisää Akselin blogista täältä

Hope Nwosus book, SoldOut, as a tool to discuss gender (in)equality in both Finnish and Nigerian context

‘SoldOut’ (Rosetta Versos 2024) is a novel based on a true-life story of victims of human trafficking.

The book tells the story of Chioma, a young Nigerian girl who accepts  an offer to travel to Europe for a chance of a better life for herself and her family.

Prior to her journey, Chioma is forced to live at her maternal village with her mother and seven sisters to pave the way for her father to marry another woman who will birth a son for him.

On arrival to Libya en route Europe,  Chioma learns that there would be no nanny job waiting for her in Italy contrary to William’s promise. She would be left with no choice than to submit her body in exchange for dinars if she wanted to reach Europe.

On arriving Italy, Chioma surprisingly met a few other young girls. It became crystal clear that  she must sell her body for a living.

As years of feeling like a mere object in the hands of her customers began to have a toll on Chioma’s mental health and self-esteem,  she is determined to pick the broken pieces of herself and aim towards achieving her dreams. She packs a few of her belongings and heads to Finland, a country she heard about from one of her customers.

Relation to reality:

As much as the story of Chioma might sound like a fairy-tale, the book SoldOut is sadly a lived experience of many young women from the global south. The need to escape poverty has led many to an early grave. Travellers going by sea in tiny rubber boats are in danger of drowning. In 2023, thousands of migrants were reported to have lost their lives on the Mediterranean route.

Gender inequality

The state of women and girls in many developing countries remains weak. Preference of male children over females is still a reality in many societies, including Nigeria. In Igbo culture, a woman who hasn’t birthed a son is still regarded as incomplete. She is often blamed for not having a male child.

These cultural practices influence a young girl to seek validation in various ways.

Motivation and writing process

The major motivation for writing SoldOut is to give a voice to the voiceless African women whose stories are left untold. I am also motivated by the need bring to public discus the intersectional role played by gender, race, social status, in limiting African women from actualizing their dreams.

During the writing process, I met a few Nigerian women who all had similar stories to tell.

Themes in the novel and their relationship to my speech

Gender equality:

The characters in the novel find themselves in a patriarchal society where they are expected to fit into certain role dictated by societal norms.

Gender inequality influences the lives of women and girls negatively and it’s impact is generational.

Human trafficking

Chioma and other young girls are tricked into travelling to Europe for a better life for themselves and their family. On arriving to Europe, the girls must remit a huge some of money to compensate for their travel expenses. Failure to honour the agreement has a dire consequence for the girl and their family back home.

Women empowerment:

An educated woman is an empowered individual. In the book, Chioma is determined to rise again despite painful experiences she passed through. She is determined to begin a new life in another country, hence her decision to move to Finland.

Summary

SoldOut is a novel that challenges the readers’ perspective on victims of human trafficking and gender inequality.

Do you want to read more about SoldOut?

Get a copy of the book here: https://kirjasin.fi/tuote/soldout/

Invite me to speak about the themes in the book at your events.

Learn more about Hope and her keynote speaker profile from here

Mielen käyttöohjeet

– Mielen taitojen työkalupakki tiimeille

Yrityksen tärkein voimavara on ihmiset! Ja meillä jokaisella on käytössämme yksi tehokkaimmista työkaluista: oma mielemme. Mutta kukaan ei antanut siihen käyttöohjeita!? Mielen käyttöohjeet tarjoaa tiiviin ja tehokkaan työkalupakin mielen taidoista.

Mielen taidoilla onkin työelämässä ratkaiseva rooli. Mielen käyttöohjeet -valmennus auttaa tiimiäsi ymmärtämään, miten mieli toimii, miten se meihin vaikuttaa ja kuinka sitä voi hyödyntää.

Mieli on kuin teatterin näyttämö jossa kaikki ajatuksemme ja tunteemme tapahtuvat. Ilman ymmärrystä mielen toiminnasta, olemme sen vietävissä; reaktiivisia, kireitä, stressaantuneita ja jumissa, mikä heijastuu työelämässä selviytymisenä ja suorittamisena. Tämä kaikki tapahtuu automaattisesti, jos emme huomaa olevamme ajatustemme ja tunteidemme vietävissä.

Mielen käyttöohjeet tarjoaa konkreettiset ja käytännönläheiset työkalut ymmärtää ja hyödyntää ajattelumme, tunteidemme, kehomme ja toimintamme yhteyttä. Näin voimme vapautua automaattisista reaktioista, vähentää stressiä ja kuormitusta, lisätä keskittymiskykyä, ongelmanratkaisutaitoja ja itsetuntemusta, sekä kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Työelämän murroksessa mielen taidot ja henkinen suorituskyky ovat tärkeitä voimavaroja, joiden avulla pääsemme tavoitteisiin tehokkaammin ja vaivattomammin. Kyky hallita mieltä ei tarkoita sen kontrollointia vaan terveiden itsesäätelytaitojen omaksumista. Kun ymmärrämme mielen toimintaa, voimme johtaa itseämme ja vapautua mielen rajoitteista.

Autan sinua ymmärtämään mieltäsi, jotta se ei hallitse sinua!

Tässä mentaalivalmennuksessa käsitellään:

• Mielen toiminnan perusteet eli mielen taidot
• Ajattelun työkalut
• Tunne- ja vuorovaikutustaidot (tunteiden tunnistaminen, säätely ja ilmaisu)
• Alitajunnan voima ja hyödyntäminen ongelmanratkaisussa
• Hermoston vaikutus hyvinvointiin ja palautumiseen
• Rajoittavista uskomuksista vapautuminen
• Keskittymiskyvyn parantaminen
• Tavoitteiden saavuttaminen

Näiden työkalujen avulla työyhteisö saa taitoja itsensä johtamiseen, läsnäolon ja itsevarmuuden kasvattamiseen, sekä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Näin tuetaan koko työyhteisön hyvinvointia!

Sopii kaikille työyhteisöille, jotka haluavat työskennellä fiksummin, ei kovemmin. Aletaanko hommiin?

Toiminnallinen valmennus räätälöidään yhteisön tai organisaation tarpeiden ja toiveiden mukaan, eli olethan yhteydessä ja kysy tarjous!

Jenni Sofia on myös kirjoittanut aiheesta kirjan Mielen käyttöohjeet

Kirjasta voit lukea lisää täältä

Tutustu Jenni Sofian puhujaprofiiliin vielä paremmin täältä