Mikä on sun tärkein työkalu ja miksi se on ääni?
Uskallan väittää, että ääni on tärkein työkalumme. Parasta on, että se kulkee aina mukanamme. Osa meistä vaikuttaa äänellään, osa myy äänellään ja osa johtaa äänellään. Taito saada suu auki tärkeissä tilanteissa vaatii rohkeutta. Oletko sinä saanut tarvittaessa sanottua vastaan, myytyä ideasi tai vakuutettua kuulijasi aina kun tahdot? En minäkään. Tämä kuitenkin on taito, jota voi harjoitella!
Parempia Tuloksia
Äänen avulla voit vaikuttaa ympäristöösi ja ihmisiin ympärilläsi. Selkeä ja itsevarma ääni parantaa viestintää, lisätä luottamusta ja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi tehokkaammin. Olipa kyseessä esitelmä, asiakastapaaminen tai tiimipalaveri, vaikutat äänellä. Pahimmillaan heikon äänenkäytön vuoksi sinua ei ymmärretä, sinut ymmärretään väärin tai sinuun ei uskota. Hyvä ääni tukee tavoitteellista tekemistä!
Korkeampaa viihtyvyyttä
Hyvin hallittu ääni lisää työviihtyvyyttä. Kun tunnet olosi itsevarmaksi ja osaat käyttää ääntäsi oikein, aika töissä kuluu siivillä. Tämä heijastuu myös ympärilläsi oleviin ihmisiin, luoden positiivisen ja inspiroivan ilmapiirin. Viestinnän tulee olla selkeää ja parhaimmillaan äänikontaktien myötä ilmapiiri inspiroi ja motivoi turvallisesti! Mieti kuinka monella eri äänellä tai äänen painolla voit huikata ”moi” työpaikalla!
Nautinnollisempi arki
Ääni on enemmänkin kuin vain työkalu. Ääni on instrumentti myös arjessa kotona. Hyvä äänenkäyttö parantaa ihmissuhteita, keventää konflikteja ja auttaa jaksamaan. Kun opit huoltamaan ääntäsi, tunnet äänesi riittävän ja muodostat käsityksen omasta äänestäsi. Silloin äänellä leikkiminen, myyminen, johtaminen ja esiintyminen jännittää vähemmän ja innostaa enemmän!
Kuuntele Eeron Vaikuta Äänellä -podcastia Spotifyssä osoitteessa https://open.spotify.com/show/4U8eCbVDvcwMcvXtRPaNoW ja kuule kuinka eri ammattilaiset käyttävät ääntään omissa askareissaan. Kun teidän on aika saada suu yhdessä auki ja vaalia yrityksenne ääntä, tilaa Eero puhumaan, juontamaan tai valmentamaan! Yhdistelmäkin onnistuu!
Vaikuta Äänellä.
Tutustu Eeron puhujaprofiiliin tarkemmin tästä
Totta se on kiertelemättä ja kaartelematta – meillä on astunut tai astumassa työelämään nuori sukupolvi, joka ei tyydy mihin tahansa johtamiseen tai valmiiksi annettuihin toimintatapoihin. Näin on osaltaan siksi, että ollaan totuttu maailmankuvaan, jossa yksilökeskeisyys sekä tietynlainen kaikkivoipaisuuden ja menestyksen illuusio kukoistavat. Samanaikaisesti, yllättävää ehkä, koetaan kuitenkin epämääräisyyttä ja jonkinlaista elämän kaoottisuutta, koska elämästä puuttuu ennakoitavuutta ja struktuureja.
Tässä olemmekin mielenkiintoisen kysymyksen äärellä: eri näkemykset, taustat, toiveet ja realiteetit huomioon ottaen kuinka voimme kehittää työelämää, organisaatioita ja johtajuutta suuntaan, jossa nuori sukupolvi kokee ne tarpeeksi mielekkäiksi, houkutteleviksi sekä merkityksellisiksi?
Yhteiskuntana meidän on tärkeä pysähtyä miettimään sitä tosiasiaa, että tämän päivän nuoret siis oikeasti saattavat jopa miettiä sitä, että houkutteleeko töihin meno, jos töihin kulutettu aika on pois muusta ”kivemmasta” elämästä. Eli ei ole siis mikään automaattinen ajatus, että totta kai töihin ja työelämään on mielekästä mennä osallistumaan. Työelämä voi myös tuntua pelottavalta: miten siellä pärjää ja jaksaa? Tämäkin on ihan luonnollinen syy jännitykselle ja epävarmuudelle.
Siksi nuoria tyyppejä työllistäviä työnantajia tulisikin kiinnostaa, miten ylipäätään varmistamme tulevaisuuden työvoiman sekä miten voimme auttaa työelämän nuorta sukupolvea toteuttamaan itseään mielekkäässä työssä. Olisi nimittäin hurjan tärkeää auttaa nuoria näkemään työn niin, että se motivoisi, ja tulisi tunne siitä, että jokainen voisi antaa panoksensa työelämään sekä yhteiskuntaan ennen kaikkea luoden hyvää elämää yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla.
Helppoja kikkakolmosia ei ole näin suuren asian taklaamiseen saatavilla, mutta seuraavia fundamentaalisia näkökulmia kannattaa pohtia, kun halutaan motivoida nuoria työntekijöitä.
- Työn kokonaisuuden, tarkoituksen ja kontekstin hahmotus ─ Miksi töissä ollaan? Eli niin sanotusti ”mikä homma”?
- Työn fiksu annostelu ja tunnistaminen ─ Mikä on milloinkin sopiva määrä työtä? Miten työn houkuttelevuus kilpailee vapaa-aikaa vastaan?
- Yksilön työpanoksen ja työn sisällön linkittäminen osaksi isoa kokonaisuutta ja organisaation tavoitetilaa ─ Ymmärretäänkö asioiden väliset systemaattiset yhteydet?
- Ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokyvyssä tukeminen ─ Kuinka tehdä oikeita valintoja ja entä miten päästään eteenpäin väärän valinnan sattuessa?
- Elämänhallinnassa tukeminen ─ Miten työn parissa syntyneet hyvät oivallukset palvelevat muutakin elämää ja luovat hyvinvoivempaa arkea?
Organisaatioiden täytyy tunnistaa yhdessä nuorten työntekijöiden kanssa, millainen työ ja mikä määrä työtä auttaa eteenpäin elämässä, mutta mikä ei kuitenkaan vie kaikkia voimia. Eli olla tällä lailla lempeitä ja ymmärtäväisiä nuoria kohtaan. Yhtä lailla tulee harjoittaa nuoren kanssa sopivin annoksin työelämän kestävyyskuntoa – eli sitä, miten siedetään myös epämukavuutta, normaalia rutiininomaisuutta, tylsyyttäkin, jopa pettymyksiä, ja huomataan silti, että hauskuus ei häviäkään elämästä.
Tärkein pyrkimys on, että työnteosta saadaan sellaista, että työ olisi aina, lähes poikkeuksetta, houkuttelevin ratkaisu ihmisen ”leijonan osan” ajankäytölle tässä yhteiskunnassa, toki kukin rahkeidensa mukaan. Elämä ja työelämä ei ole aina helppoa. Mutta voimmeko luoda todellisuutta, jossa yksilön ja yhteisön tavoitteet tuntuvat ihan jopa saavutettavilta hallitsemattoman kaaoksen sekä epämääräisyyden sijaan?
Minä, Henrietta, autan organisaatioita pähkäilemään ja työstämään yllä läpikäytyjä teemoja. Pähkinänkuoressa sanottuna, autan organisaatioita johtamaan nuoria työntekijöitä tuottavammin ja menestyksekkäämmin! Olen nuoren sukupolven johtajuuden sanansaattaja ja rohkeasti mukana rakentamassa työnantajabrändejä, jotka ovat veto- ja pitovoimaisia nuoren sukupolven näkökulmasta.
Tarvitaanko teilläkin jeesiä nuoren sukupolven ajatuksenjuoksun tavoittamiseen? Riennän oitis apuun!
Voit lukea lisää puhujaprofiilistani tästä.
Ja verkkosivuihini tutustumaan pääset täältä.
