Puhujan vaikutuksen mittaat tehokkaimmin yhdistämällä välittömän yleisöpalautteen, pidemmän aikavälin käyttäytymismuutosten seurannan ja liiketoiminnallisten tulosten arvioinnin. Yksikään näistä mittareista ei yksin riitä, mutta yhdessä ne antavat selkeän kuvan siitä, tuottiko puhuja todellista arvoa tapahtumallesi. Alla käymme läpi konkreettiset keinot puhujan arvioinnin rakentamiseen alusta loppuun.

Mitä mittareita puhujan vaikutuksen arviointiin kannattaa käyttää?

Puhujan vaikutuksen arviointiin kannattaa käyttää kolmea mittariryhmää: reaktiomittareita, kuten tyytyväisyysarvosanat ja välitön palaute, oppimismittareita, kuten tiedon tai taidon omaksuminen, sekä käyttäytymismittareita, kuten konkreettiset toimenpiteet puhujan esityksen jälkeen. Nämä kolme tasoa yhdessä kertovat, jäikö puhujasta pelkkä positiivinen tunne vai syntyikö todellinen muutos.

Reaktiomittarit ovat helpoimpia kerätä heti tapahtuman päätteeksi. Ne kertovat, kuinka hyvin puhuja resonoi yleisön kanssa juuri sillä hetkellä. Oppimismittarit puolestaan vastaavat kysymykseen, oppivatko osallistujat jotain uutta tai saiko puhuja heidät ajattelemaan asioita eri tavalla. Käyttäytymismittarit ovat vaativin mutta samalla arvokkain taso: ne edellyttävät seurantaa viikkoja tai kuukausia tapahtuman jälkeen.

Hyvä lähtökohta on määritellä jo ennen tapahtumaa, mitä muutosta tai tulosta puhujalta odotetaan. Kun tavoite on selkeä, mittarit on helppo valita sen mukaisesti.

Miten keräät palautetta yleisöltä tapahtuman jälkeen?

Tehokkain tapa kerätä palautetta on lähettää lyhyt, kohdennettu kysely 24 tunnin sisällä tapahtumasta, kun kokemus on vielä tuoreena. Kyselyn tulisi sisältää sekä numeerisia arvioita että avoimia kysymyksiä, jotta saat sekä vertailukelpoista dataa että laadullista ymmärrystä puhujan vaikutuksesta.

Pidä kysely tiiviinä. Viisi tai kuusi hyvin valittua kysymystä tuottaa paremman vastausprosentin kuin kymmenen kysymyksen lomake. Oleellisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: Kuinka hyvin puhuja vastasi odotuksiisi? Saitko uusia ajatuksia tai työkaluja omaan työhösi? Suosittelisitko tätä puhujaa kollegallesi?

Pelkän sähköpostikyselyn lisäksi kannattaa harkita livepalautetta tapahtuman lopussa, esimerkiksi mobiiliäänestyksen tai QR-koodin avulla. Näin tavoitat myös ne osallistujat, jotka eivät vastaa jälkikäteen lähetettyihin kyselyihin. Sosiaalisen median kommentit ja maininnat ovat myös arvokas laadullisen palautteen lähde, erityisesti silloin, kun haluat ymmärtää, mistä teemoista yleisö innostui eniten.

Miten lasket puhujan tuottaman liiketoiminnallisen hyödyn?

Puhujan liiketoiminnallinen hyöty lasketaan vertaamalla tapahtumalle asetettuja liiketoiminnallisia tavoitteita konkreettisiin tuloksiin tapahtuman jälkeen. Tapahtuman ROI voidaan laskea, kun tunnistat mitattavat muutokset esimerkiksi myynnissä, asiakastyytyväisyydessä, henkilöstön sitoutumisessa tai prosessien tehostumisessa.

Käytännössä laskenta alkaa siitä, että määrittelet jo ennen tapahtumaa, mikä on tavoiteltu muutos. Jos tapahtuman tarkoitus on parantaa myyntitiimin osaamista, seuraa myyntilukuja kolmen tai kuuden kuukauden ajan tapahtuman jälkeen. Jos kyse on henkilöstön hyvinvoinnista, mittaa sairauspoissaoloja tai työtyytyväisyyskyselyjen tuloksia.

Suoran kausaalisuuden osoittaminen on harvoin mahdollista, koska muutokseen vaikuttavat monet tekijät samanaikaisesti. Siksi kannattaa käyttää vertailuryhmää tai seurata kehitystä suhteessa aiempaan trendiin. Näin puhujaan investoitu euro saa realistisen tuottoluvun, joka auttaa perustelemaan tulevia tapahtumainvestointeja.

Miksi yleisön reaktio ei yksin kerro puhujan todellisesta vaikutuksesta?

Yleisön välitön reaktio kertoo vain siitä, kuinka viihdyttävä tai innostava kokemus oli juuri sillä hetkellä. Se ei kerro, muuttuiko ajattelu tai toiminta pysyvästi. Puhuja voi saada täydet pisteet tunnelmasta mutta jättää taakseen vain hyvän mielen ilman konkreettista muutosta.

Tämä ilmiö tunnetaan arviointitutkimuksessa niin sanottuna tyytyväisyysfallaciana: korkea tyytyväisyys ei korreloi automaattisesti oppimisen tai käyttäytymismuutoksen kanssa. Karismaattinen esiintyjä saa helposti korkeat pisteet, vaikka sisältö olisi ollut pintapuolista. Vastaavasti haastava tai ajatuksia ravisteleva puhuja voi saada matalamman välittömän arvosanan mutta tuottaa syvemmän ja kestävämmän vaikutuksen.

Tämän vuoksi tapahtuman onnistumisen arvioiminen vaatii aina useamman mittaustason. Reaktio on tärkeä signaali, mutta se on vain lähtöpiste, ei lopputulos.

Milloin kannattaa käyttää ulkopuolista arviointia puhujan mittaamiseen?

Ulkopuolinen arviointi kannattaa ottaa mukaan silloin, kun tapahtuman panokset ovat suuret, kun tuloksia halutaan käyttää päätöksenteon tukena tai kun tarvitaan objektiivinen näkemys ilman sisäisiä intressejä. Erityisesti toistuvissa tapahtumissa ulkopuolinen arvioija tuo vertailukelpoista dataa eri puhujien ja tapahtumien välille.

Ulkopuolinen arviointi voi tarkoittaa esimerkiksi ammattimaisen kyselytyökalun käyttöä, ulkoisen konsultin toteuttamaa haastattelukierrosta tai tapahtuma-alan asiantuntijan tekemää kokonaisarviointia. Näissä tilanteissa myös puhujatoimisto voi toimia arvioinnin tukena, sillä meillä on kokemusta siitä, millaisia tuloksia eri tyyppiset puhujat tyypillisesti tuottavat erilaisissa tapahtumakonteksteissa.

Pienemmissä tapahtumissa sisäinen arviointi riittää hyvin, kunhan mittarit on valittu huolellisesti etukäteen. Tärkeintä on, että arviointi ylipäätään tehdään järjestelmällisesti eikä pelkästään fiilispohjalta.

Haluatko löytää puhujan, jonka vaikutus on helppo mitata ja jonka tulokset puhuvat puolestaan? Ota yhteyttä Speakersfactoryyn ja kerro meille tapahtumasi tavoitteet. Autamme sinua valitsemaan juuri oikean puhujan ja rakennamme yhdessä mittariston, jolla voit osoittaa tapahtuman todellisen arvon.